maanantai 6. heinäkuuta 2015

Olen palannut :-)

Vielä täällä vähän henki pihisee, vaikka rankkaa on elämä ollut edellisen ja tämän postauksen välillä. Muutto sai aikaan täydellisen uupumisen sekä henkisesti, että fyysisesti eikä ambulanssikyydiltäkään vältytty. Raskaiden kantamusten raahaaminen jätelavalle kolmannesta kerroksesta (ei hissiä) aiheutti neljännen kierroksen jälkeen sydänoireita (ensimmäisen kerran elämässä) ja sen seurauksena piti käydä vähän päivystyksessä lepäilemässä. Oireet onneksi johtuivat enemmän voimakkaasta rasituksesta kuin sydämestä, mutta niin tai näin, säikäytti. No, nyt on kuitenkin reilu kuukausi asuttu uudessa pikkukodissa pahvilaatikoiden, muovipussien yms. keskellä. Kodin kuntoon laittaminen tapahtuu vähän kerrallaan voimien mukaan, joten hommaa riittää pitkäksi aikaa.

Käsityöt on olleet siis tauolla ihan liian pitkän ajan. Olen surffaillut blogeissa katsomassa kaikkia ihania tekeleitä ja ihan kamalasti tekisi mieli jotakin itsekin tehdä, mutta ensin pitäisi saada raivattua jokin kohta, missä mahtuisi jotain tekemään :-) Laitanpa tähän loppuun kuitenkin vielä kuvan kevätkauden tilkkutyökurssilla tekemästäni kaitaliinasta:

Kurssilla oli yhtenä aiheena kaarevat muodot, joka oli minulle aivan uusi kokemus. Olin aina ajatellut, että se on niin vaikean näköistä touhua ettei minulta onnistu, mutta sehän olikin ihan mielettömän hauskaa eikä yhtään vaikeaa. PAITSI kun kaareva muoto muuttui pitkulaisemmaksi meinasi hermot mennä ihan täysin. Mutta siitä ehkä joskus toisen kerran. Tuon liinan sai eräs ystäväni kiitokseksi avustaan muuttotouhuissa. Meinasi jäädä kuva ottamatta, mutta onneksi viime hetkellä sen muistin ja kiinnitin liinan lattialla pystyssä olevaan patjaan kuvausta varten. Hätä keinot keksii :-)

Ihanaa kesän jatkoa kaikille!

lauantai 2. toukokuuta 2015

Huh, hulinaa...

Ei, nämä hulinat ei liity mitenkään juuri menneeseen vappuun, vaan ihan muuhun. 

Kamala sentään, kun on viimeisestä postauksesta vierähtänyt kuukausi jos toinenkin. Olin viime talven tosi huonossa kunnossa enkä siksi ole jaksanut blogia päivitellä, vaikka mielessä on monta kertaa ollutkin. Jouduin myös valitettavasti perumaan alkuvuoden hyväntekeväisyyskäsityökurssinkin :-( En vaan yksinkertaisesti jaksanut. Tilkkutöissä kävin sitkeästi ja sain vähän valmistakin, mutta ne työt odottaa vielä kuvausta, joten palataan niihin myöhemmin. Parin viikon päästä menen näköjään jo itselleni traditioksi muodostuneelle kevään viimeiselle viikonloppukurssille, nimittäin hopeasavikoruja tekemään. Joku sormus on taas suunnitteilla :-) Se on oiva hengähdystauko ja katkos tähän stressinaiheuttajaan, nimittäin muuttoon. 

Meistä riippumattomista syistä joudutaan vaihtamaan asuntoa. Muuttomatka on tosi lyhyt, alle kilometrin, mutta se ei helpota yhtään kaikkea sitä, mitä nyt muuttamiseen liittyy. Ja sitten pitäisi vielä hävittää 10 neliön verran tavaraa, kun uusi kämppä on sen verran pienempi :-( Jätesäkillinen toisensa perään on kulkeutunut roskiin, mutta vieläkin on liikaa tavaraa. Käsityötarvikkeista en luonnollisestikaan luovu, mutta onpahan tullut käytyä mm. kangasvarastoa läpi ja karsittua sieltä pari-kolmekymmentä vuotta vanhat keskeneräiset vaatteidentekeleet pois. Ja samalla on tullut vaikka kuinka paljon uusia ompeluideoita, joita tietysti haluaisi kokeilla heti, mutta jotka joutuu siirtämään myöhemmäksi. Olen pakannut kankaat 75 litran jätesäkkeihin, ja niitä on tähän mennessä kertynyt jo viisi kappaletta, eikä kangaskaappi ole edes puoliksi tyhjä :-p Mutta jos ei olisi materiaalia, niin ei voisi mitään tehdäkään, eikös se niin ole?

Toivotan kaikille aurinkoista kevättä (missähän se luuraa?). Palailen tänne jahka olen saanut uudessa kodissa edes jonkinlaisen järjestyksen aikaiseksi :-) Toivottavasti tämän vuoden puolella kuitenkin :-D

Tähän loppuun vielä kuva hassuista pienistä pelargoniantaimista, jotka innostuivat jo kukkimaan (kuva on parin viikon takaa). 

perjantai 30. tammikuuta 2015

Aina on tilaa yhdelle... tai kahdelle, tai...

Olin toissa viikonloppuna jälleen kerran kukkaro- ja laukkukurssilla, kun onnistuin saamaan peruutuspaikan. Jäi loppuvuoden kurssilla kokeilematta muutama laukku, joten se asia oli tietysti korjattava. Ja tällä kertaa materiaalia ei tarvinnut ostaa, kaikkea oli ennestään :-)

 Tässä kaikki kahden päivän aikaansaannokset yhteiskuvassa. Takana vasemmalla "Sofia-laukku", jonka nimi tulee tuosta kehyksestä. Se on siitä hauska, että voi ommella noita laukkuosia vaikka kuinka monta ja fiiliksen mukaan siirtää kehyksen kulloinkin mieleiseen pussukkaan. Kovasti pähkäiltiin kankaan materiaalia, opettaja veikkasi silkkiä, itse en ole ihan vielä varma asiasta. Olen saanut joskus kauan sitten ystävältä tuollaisia ihania näytepaloja ja nyt niille löytyi oikea käyttökohde. Mitä tästä opimme: kaikelle on aikanaan tarvetta! Turkoosikukallinen pussukka siis myös niistä kankaista. Ehdottomaksi suosikiksi muodostui kuitenkin tuo unikko-laukku, jonka tekemiseen käytin aikaa. Samalla kaavalla tehty, kuin tämä laukku. Saatuani vuorin valmiiksi keksin vielä tikata päällisen ja siitä tuli mielestäni heti viimeistellymmän näköinen. Vähän kyllä mietitytti, että onkohan liian retroyhdistelmä tuo kangas+tikkaus, mutta retrohan on muotia :-) Nyt odotan kovasti kevättä ja kesää, että pääsen tuota käyttämään. Vielä on vähän liian synkkää.

Tässä Sofia-laukku sisäpuolelta. Tuohonkin olisi voinut tehdä jonkun pienen sisätaskun, mutta kun oli ensimmäinen versio, niin en malttanut :-) Vuorikangas on luokan kierrätyskangaslaatikosta ja vaikka ensin vähän mietiskelin sen sopivuutta, oli loppujen lopuksi parempi kuin hyvä valinta.

Turkoosi pussukka sisältä. Vuori tehty myös niistä näytepaloista. Tämän on tarkoitus olla sellainen pieni ja rento iltalaukku, olkahihnaksi ostin ketjun, mutta en vielä ole ehtinyt sitä kiinnittää. Ajattelin tehdä sellaisen "vaihdettavan" olkahihnan, jonka voin tarpeen tullen siirtää tähän laukkuun.

Ja viimeisenä unikko-laukun sisusta. Tällä kertaa olin hieman maltillisempi sisätaskun vetoketjun pituuden kanssa ja sain sen jopa siistimmin ommeltua. Nähtävästi harjoituksesta on apua :-)

Näiden tekemiseen tulee oikeasti himo :-D

tiistai 6. tammikuuta 2015

Vuoden ensimmäinen

Oikein hyvää ja käsityöntäyteistä alkanutta vuotta!

Joulukuusi on riisuttu koristeista ja kynttilöistä ja odottaa poisvientiä. Niin se joulu taas meni, mutta ennen kuin huomaakaan, seuraava on taas ovella. Onneksi siinä välissä on kaikenlaista muuta :-)

Ostin itselleni joululahjaksi uuden "lelun", tabletin. Ihan hauska kapistus. Sille piti sitten kehittää jonkinlainen pussukka suojaksi. Netistä löytyy vaikka minkälaista ohjetta, mutta yhtäkkiä muistin joskus tilkkutöissä tehdyn pussukan ohjeen (jonka jopa kirjoitin silloin muisiin) ja ei muuta kuin mittailemaan ja kangasta leikkaamaan. Ja menikös se sitten niinkuin Strömsössä? No ei tietenkään. Ensimmäiseen versioon olisi mahtunut älypuhelin juuri ja juuri :-) Seuraavaksi piti ottaa aivosolut käyttöön ja jopas jotakin, sain aikaiseksi ihan kelvollisen tuotteen.

Pussukka etupuolelta. Kankaan valintaan ei tuhraantunut kauan aikaa. Olen säilönyt tuota kangasta kuin aarretta enkä vieläkään ymmärrä, miten "joku" on voinut tästä luopua :-) Nyt se pääsi vihdoin hyötykäyttöön.

Sisäpuoli näyttää tältä. Muistin jopa lisätä taskun kuulokkeille.

Luulin, että napin valinta olisi vaikeaa, mutta ei se ollutkaan. Istuu kuin nenä päähän ja sillä on jopa tunnearvoa, kun on yli 50 vuotta vanha. Edesmenneen äitini nappilaatikosta :-)

Tässä nyt pussukan ainoa itseäni harmittava asia, ruusun sijoittelu. Olisi saanut olla alempana. Mutta menee se noinkin, kun on pakko.

maanantai 29. joulukuuta 2014

Kylmän karkotukseen

Hyvänen aika sentään, kun olen ollut ahkera ;-)

Pitäisi varmaan piirtää ruksi seinään, sillä tätä ihmettä ei ole aikoihin tapahtunut, nimittäin että saisin villasukista tai lapasista molemmat parit valmiiksi :-D Ja nyt olen puikot kilisten saanut aikaiseksi kolmet sukat ja kahdet lapaset! Ja vielä ihan aikuisten kokoa (pojan jalan koko on 46.) Ihmeiden aika ei ole ohi. Tarina alkaa noista oikean puolimmaisista sinisistä sukista. Poika sai yhtäkkiä sairaalassa ollessamme päähänsä, että haluaa villasukat tuollaisesta raitalangasta. Ja niitä sitten manguttiin siihen malliin, että pakkohan oli tehdä työtä käskettyä. Olin ajatellut sukkia joulupakettiin, mutta tarve oli kuulemma heti. Niinpä tein sitten toisia "näkyvästi" ja toisia, eli noita punaraidallisia, salaa. Hieman hämmästystä herätti jouluaattona sukkien löytyminen paketista: "Missä vaiheessa sä nää oot tehny?"

Sitten käsinepolitiikkaan. Edellisenä talvena lapaset eivät kelvanneet käteen, ei sitten millään. Piti olla nahkahanskat. Tänä syksynä ilmojen alkaessa viiletä luulin olevani viisas ja ostin uudet nahkahanskat. Mutta ei, nyt ne eivät kelvanneet, vaan olisi pitänyt olla lapaset! Ihan oikeasti en aina pysy tuon teinin aivoitusten mukana... Päätinpä sitten sukkaprojektin jälkeen neuloa ne lapaset. Tein ne Nalle-langasta ja se kun on sen verran ohutta, niin tein samantien kahdet, että saa pitää niitä päällekkäin. Itse ainakin nuoruudesta muistan, että kahdet lapaset päällekkäin olivat tosi lämpimät. Se on se kerrospukeutuminen :-) Lapasten valmistuttua olin ihan pallo hukassa, kun ei ollutkaan mitään sohva- & tv-käsityötä ja niinpä kaivoin taas lankavarastoja ja neuloin seuraavaksi sukat itselleni, nuo valkoiset. Jokohan nyt riittäisi? (Lankoja kyllä olisi vielä vaikka kuinka...)

perjantai 26. joulukuuta 2014

Näitä ei ole koskaan liikaa...

... tai ainakaan omasta mielestäni ei ole :-)

Osallistuin loppuvuodesta kurssille, jossa tehtiin metallikehyksisiä pussukoita ja laukkuja. Olen noita kukkaroita tehnyt aiemminkin, mutta en laukkuja, joten niiden teon oppiminen oli nyt tähtäimessä. Aluksi kuitenkin muistin virkistykseksi ja harjoituksen vuoksi pari kukkaroa:

Ihan peruskukkaroita 18 ja 12 cm:n kehyksillä. Ihan hyvä oli tehdä harjoituskappaleet, totesin.

Seuraavaksi sitten laukun kimppuun. Kehys on 26 cm leveä. Hihna puuttuu vielä, ajattelin tehdä kapean yksivärisen mustan, kun laukun kangas ei enää riitä. Tein laukkuun ensimmäisen kerran elämässäni vetoketjutaskun sisäpuolelle ja se jopa onnistui ihan... jos ei kiitettävästi niin ainakin riittävän hyvin. En muistanut ottaa sisäpuolesta kuvaa, mutta lisään sen tänne myöhemmin.

Ja tässä se sisäpuoli :-)

Välityönä kukkaro 8 cm:n kehyksellä. Ja taas puuttuu kuva vuorikankaasta; se on tietenkin oranssia käpäläkangasta :-) Pitäähän kissaihmisellä olla kissakukkaro!

Monta monituista laukkua olisin halunnut vielä tehdä, mutta aika loppui kesken. Viimeiseksi tekeleeksi jäi tämä iltalaukku I-kehyksellä. Todella helppotekoinen, mitä nyt kehyksen puristaminen ei sujunut ongelmitta. Olin nimittäin onnistunut vääntämään kehystä sen verran, että lukko ei enää napsahtanut kiinni. Onneksi sitkeys palkittiin ja sain lukon taas toimimaan. Kuva on vähän huono salaman heijastuksen vuoksi, mutta kerrottakoon, että kangas on kiiltäväpintainen ja musta ja se on peräisin vanhasta kotelomekosta. En edes muista, koska olen mekon kankaan leikannut talteen, mutta pala siitä vaan sattui käteen kurssiaamuna ja oli juuri passeli tähän laukkuun. Tuohon laitan luultavimmin metalliketjun olkahihnaksi.

Oli hurjan mukava kurssi ja olenkin jo ilmoittautunut seuraavalle samanlaiselle, että pääsisin tekemään ne muutamat, jotka jäi vielä kokeilematta. Valitettavasti olen jonossa, mutta eihän sitä tiedä, jos onni vaikka potkaisisi...

keskiviikko 24. joulukuuta 2014

Joulua

Niin on ollut vipinää viimeaikoina, ettei ole tännekään ehtinyt. Ja sitten vielä flunssa kurkkukipuineen ja nuhineen kävi päälle juuri ennen joulua, tietysti. Mutta nyt on rauha maassa (ja ihmisillä hyvä tahto, toivottavasti) ja maha täynnä, joten ehtii vähän postaillakin.

Kaikenlaista on tullut tehtyä, mutta tällä kerralla kuvaan pääsee viimeisellä tilkkutyökerralla tekemäni liina, jonka annoin joululahjaksi hyvälle ystävälle.

Liina on tehty paperitekniikalla ja oli oikeastaan tosi mukava malli ja varsin helppotekoinen. Osa kurssikavereista teki tuon tähden/kranssin kahdella värillä, mutta itse halusin käyttää taustan lisäksi vain yhtä väriä. On rauhallisempi noin.

Oikein rauhallista joulun aikaa kaikille käsityön ystäville!

sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Lämmintä paleleville

Osallistuin taas tänä syksynä Vantaan Aikuisopiston "Autetaan ommellen ja neuloen" -kurssille. Huonoa onnea oli kyllä taas matkassa roppakaupalla, kun tuli poissaoloja milloin sairauden, milloin jonkun muun syyn vuoksi. Mutta parhaani yritin :-)


Vaaleanpunaisen nutun olen neulonut varmaan yli vuosi sitten, mutta se oli onnistunut piiloutumaan kaikkien keskeneräisten käsitöiden joukkoon. Onneksi vihdoin löytyi. Yläkuvan vasemmanpuolimmaisen nutun neuloin ollessani pojan kanssa kolme päivää sairaalassa. Varmaan hoitajia ja lääkäriä huvitti, kun näkivät minut aina kudin kädessä. Ai niin, yläkuvan keskimmäisestä on puolet neulottu samalla reissulla. Piti välillä käydä hakemassa kotoa lisää lankaa :-) Eipähän käynyt aika pitkäksi. Näiden neulomusten lisäksi ehdin ainoastaan leikkaamaan ekalla kerralla erinäisiä trikoopipon kappaleita ja viimeisellä kerralla ompelemaan collegehousun saumoja.


Muut naiset olivat sitten sitäkin ahkerampia:












Kaiken kaikkiaan saimme aikaiseksi 213 vaatetta lähetettäväksi apua tarvitseville. Ja tällä kerralla teimme yhteisen päätöksen, että kaikki vaatteet lähtevät SPR:n kautta maailmalle. Ja tammikuussa taas jatketaan!