lauantai 3. marraskuuta 2012

Valmis harjoitustyö ja tyyny neuloille

Torstaina oli tilkkutyökurssien viimeinen kerta, nyyh. No, ei surra, olen ilmoittautunut jo kevään kursseille :-)


Alkeiskurssin viimeisenä uutena asiana oli Navajo-tekniikka ja keskiviikkona tekaisin tämän miniversion mallista. Opettajan malli oli ainakin viisi kertaa suurempi, mutta mini-minä iski ja tein pienen seinätekstiilin. Ripustusrenkaat täytyy vielä ommella työn taakse, muuten on valmis. Tosi kiva tekniikka, voisi totetuttaa isommassakin koossa.


Vähän aikaa sitten löysin keskeneräisen neulatyynyn tekeleen. Puuttui ainoastaan sisusvanu ja kun vihdoin muistin sitä Eurokankaasta ostaa sain tämänkin valmiiksi.

Nyt pitäisi kääntää aivot hetkeksi miniatyyri-vaihteelle ja tekaista muutamat nukkekotijoulukalenteri-lahjat.

torstai 25. lokakuuta 2012

Postia Australiasta


Iiiik, ihanaa! Vihdoinkin oma Leanne Beasley'n "Sew Laugh Love" -kirjontamalli :-) Olen metsästänyt tätä melkoisen kauan ja kun näin sen pari viikkoa sitten australialaisen Under The Mulberry Tree -nettikaupan sivuilla kohtuulliseen hintaan ja vielä kohtuullisemmilla postikuluilla en enää voinut jättää tilaamatta. Tilasin vain mallin, sillä kangasta ja kirjontalankoja on ihan omasta takaa. Tosin ei juuri prikulleen samoja kankaita ja lankoja, mutta se ei minua itseäni haittaa. En tiedä, mikä tuossa mallissa minua niin viehättää, sillä se on varsin yksinkertainen lähemmin tarkasteltuna, mutta jokin sai minut rakastumaan siihen ensi silmäyksellä :-D 

tiistai 23. lokakuuta 2012

Onnenpossu Nasu


Heh, törmäsin sattumalta tähän otukseen, jonka olen virkannut parikymmentä vuotta sitten, -90-luvun alkupuolella. Kuvasta ei sitä erota, mutta Nasulla on korkeutta noin neljä senttiä, eli aika pieni possu on kyseessä. Lankana vaaleanpunainen helmilanka (joka on vuosien saatossa haalistunut melkoisesti), virkkuukoukku taisi olla 1,25 mm. Muistaaksen nyhersin noita useammankin, nyt en varmaan enää viitsisi :-)

lauantai 20. lokakuuta 2012

Kissan mielipide?

Päätin eilen ottaa kuvan yhdestä keskeneräisestä projektista, johon mm. pääsen käyttämään Miljan tuomia kankaita. Ja kun asuu kissataloudessa voi olla varma, että siellä missä tapahtuu, siellä on myös kissa... ainakin toinen.


Pitäisiköhän tuo nyt ymmärtää Turon mielipiteenä kuusiopeiton alulle? ;-D

Tuo on taas yksi niistä "ei koskaan"-jutuista. Vielä vuosi sitten ajattelin, että hexagonien (joista olen alkanut käyttää nimitystä "kuusio") ompelu käsin ei ole todellakaan mun juttu, mutta kuinkas siinä kävikään? Anna sille pikkusormi niin... Tässä työ, jota teen aina silloin tällöin, joten se etenee erittäin hitaasti. Noita "kukkia" on kyllä kasattuna enemmänkin, mutta yhdistettynä on vasta nuo muutamat.

torstai 18. lokakuuta 2012

Onnenpäivä

Edellisen postauksen vastapainoksi on kiva kirjoittaa välillä positiivisista asioista :-)


Tänään oli todellinen onnenpäivä, kun Kvilttaaja-Milja kävi tuomassa minulle kaksi kassillista tilkkutyökankaita :-) Hypistelin tuota jättikasaa kangaspala kerrallaan onnesta soikeana ja keksin jo vaikka mitä projekteja, mihin noita käyttää. Näkisittepä ilmeeni :-D Kiitos vielä kerran, Milja!!!

sunnuntai 14. lokakuuta 2012

Elämä kolhii

No höh! Ihan mahdottomasti haluaisin ommella, mutta nyt ei vaan suju. Viime maanantaina tiistaina kävin hammaslääkärissä armottoman hammassäryn kanssa (alkoi jo viikonloppuna) ja syyksi kolotukseen selvisi noin 20 vuotta sitten paikatun hampaan tulehtunut hermo. Päivystyksessä sille ei tehty muuta kuin laitettiin koloon jotain lääkettä ja väliaikainen paikka päälle. Seuraavaksi vuorossa juurihoito, mutta sitä joudun odottamaan marraskuun lopulle asti :-( "Kiva" syödä särkylääkkeitä toista kuukautta.

Keskiviikkona en jaksanut unenpuutteen vuoksi mennä tilkkutyökurssille ja torstainakin olin ihan ryytynyt koko kurssin ajan. Perjantaina olikin sitten melkoisen kipeä olo (flunssa?), joten meni makoilun puolelle koko päivä. Eilinen hurahti kauppareissun lisäksi netissä käsityö-blogeissa surffatessa. Ja tänään aamulla tietokone päätti sanoa yhteistyösopimuksen irti. Mikään ei ole ikuista, ei edes tietokoneet. Onneksi oli varakone olemassa, mutta sen käyttökuntoon saattaminen vei useamman tunnin, eli ei taaskaan käsitöitä.

Mutta täytyy yrittää ajatella positiivisesti: kyllä täältä taas noustaan :-)

lauantai 6. lokakuuta 2012

Pelottavaa tikkausta


Olen yrittänyt tähän asti selvitä vähäisistä tilkkutöihin tekemistäni tikkauksista mahdollisimman yksinkertaisesti suoraa "viivaa" ompelemalla. Keskiviikkona tilkkutöiden alkeissa aiheena oli sitten tuo, hui, niin pelottava tikkausasia ja päätin tarttua härkää sarvista. Kuvan "tähti" on toinen edellisellä viikolla ompelemistani keskeneräisistä töistä ja siitä oli hyvä jatkaa. Joopa-joo, todellakin ensimmäinen reunan tikkaus ja sen kyllä huomaa. Erinäisiä kertoja ommellessani aloin seurata yhtäkkiä väärää viivaa ja ratkojalle oli taas käyttöä. Mutta täytyy yrittää ajatella, että ei opi, jos ei harjoittele. Nyt vaan reunakaitale paikoilleen (sen onneksi osaan) ja työ seinälle.

torstai 4. lokakuuta 2012

Valkoista mustalla

Nyt ei voi muuta sanoa, kuin että "olenpas minä kunnostautunut". Sain nimittäin jo toisen... eikun peräti kolmannen työn valmiiksi tänä syksynä! Taitaa olla enemmän kuin koko viime vuonna yhteensä. Ja sitä edellisenä ;-D (Nukkekoti-juttuja ei lasketa.)


Ta-daa! Tehtiin tilkkutöissä pussukoita, niitäkään ei koskaan voi olla liikaa, kai? Mustavalkoisen kankaan olen painanut omin kätösin viime kevään kankaanvärjäyskurssilla ja päätin käyttää sitä nyt pussukkaan, kun oli vielä jäljellä tuota mustaa pellavaakin.


Tänään sain vuorin ommeltua kasaan ja kiinnitettyä päälliseen (käsin). Siinä oli ihan riittävästi urakkaa yhdelle kurssikerralle :-)

tiistai 2. lokakuuta 2012

Kaksi lisää

Kummallisesti iski viime torstain jälkeen tilkkuiluväsymys, ei huvittanut viikonloppunakaan yhtään ommella. Torstaina oli jo "oireita" ilmassa, kun kurssilla sähelsin ja sähläsin keskittymisen puutteessa. No, onneksi oli ohimenevä ilmiö.


Sain valmiiksi kaksi isoäidin blokkia, joten enää neljä puuttuu. Itseasiassa nekin olisivat valmiita, jos valkoiset neliöt eivät olisi taas kerran loppuneet kesken, höh. Sitten piti vielä kokeilla tuollaista miniblokkia :-) Siinä neliöt ovat 3 x 3 cm. Olen "minimalisti" (ja miniatyristi) ja haluan aina kokeilla kaikkea mahdollisimman pienessä koossa. Pienet on niiiiiiin söpöjä :-)

Oikeanpuoleisessa blokissa saumanvarat menivät sitten ihan päin jotakin, mutta olkoon. En jaksanut alkaa ratkomaan. Ihmeen hyvin onkin tähän asti sujunut, joten pitäähän viimeisiin saada vikakohtia aikaiseksi.

keskiviikko 26. syyskuuta 2012

Lintu istui oksalla...


Tämän päivän kurssilla oli vuorossa taas tilkkutöiden alkeita. Toiset viimeistelivät vielä kassejaan, mutta muutama aloitteli jo paperitekniikkaa. Itse kaivelin mukaan "omalta alkeiskurssiltani" pari keskeneräiseksi jäänyttä paperitekniikkatyötä ja sainkin ne mukavasti edistymään. Aika loppui vaan kesken, joten ihan valmiiksi en niitä saanut. Mutta nyt en enää laita niitä hautumaan laatikon perukoille, vaan hoidan homman loppuun.

Tuo tirppa on kulkenut tilkkutyökansioni välissä kerrasta toiseen ja päätin tehdä sillekin jotain. Kun en muutakaan keksinyt, tekaisin patalapun :-) Niitä tarvitaan aina.


Hieman vaikeaksi kävi tämä postaus, kuvassa syy :-)

Turo: Oi palvelija, oletko huomannut, että on iltapala-aika?

Hmmm, ei tuota vaativaa tuijotusta voi ohittaa.

maanantai 24. syyskuuta 2012

20 - 14 = 6


Viisi uutta isoäidin blokkia valmistui tänään. Yhteensä blokkeja on nyt 14, joten enää kuusi puuttuu. (Ihan kiva olisi, jos saisi vielä kuvia joissa värit olisivat oikein, mutta kun ei niin ei.)

lauantai 22. syyskuuta 2012

Kompassi edistyy



Eihän niitä kahta palasta löytynyt, ei kotoa eikä luokasta. Eipä siinä muu auttanut, kuin piirtää osat uudestaan. Sitten ompelua ja silitystä ja ompelua ja... Tuota olen joskus ennenkin tehnyt ;-) Keskusympyrän applikoinnin jälkeen kompassini näyttää tuolta. Seuraavaksi upotus taustakankaaseen. En meinaa millään osata päättää taustan väriä, jahkailen mustan ja vaaleansinisen välillä. Olen suunnitellut tuohon jo reunakaitaleen... eikun sen kaitaleen ennen reunusta, mikä se nyt on nimeltään??? Tähän asti olen oikein tyytyväinen tulokseen, mutta nyt täytyy edetä hitaasti ja harkiten, etten pilaa hyvää alkua.

Jatkuu...

torstai 20. syyskuuta 2012

Näyttelyssä nähtyä

Kävin tänään toisen  kerran Vantaan Tilkkutiiraajien 15-vuotisjuhlanäyttelyssä Tikkurilan kirjastotalon Pisto-galleriassa. Ensimmäisen kerran kävin viime viikolla, mutta oli pakko mennä uudestaan ihastelemaan :-) Olisi tehnyt mieli kuvata kaikki työt, mutta tässä muutamia:


Hauskoja lehmä-aiheisia peittoja oli neljältä tekijältä. Tässä yksityiskohta yhdestä peitosta.


Moderneja tilkkutöitä.


Laukkuja oli useita, tässä muutama.


Tilkkutyöakvarellia.

Kaikki muutkin työt olivat hurmaavia. Kiva oli myös nähdä muutamia tuttuja tilkkutyökurssilaisia aiemmilta kursseilta :-) Voi vaan toivoa, että itse pystyisi joskus tulevaisuudessa edes lähelle tuota tasoa, huoh...

tiistai 18. syyskuuta 2012

Ensimmäinen laukku


No ei ihan ensimmäinen laukkuni, mutta eka tilkkukassi, jonka olen saanut valmiiksi :-) Ts. pidin lupaukseni! Laukku on tehty ompelemalla kaitaleet suoraan ohuthuopaan kiinni, helppoa kuin heinänteko, heh.

Kukaan ei osaa kuvitellakaan, miten onnellinen olen saatuani kassin valmiiksi. Niin kuin olen aiemmin kertonut, olen keskeneräisten töiden mestari, joten tämä on minulle suuri saavutus. Onnittelen itseäni :-) Kyllä nyt kelpaa mennä tilkkutyökurssille kankaat ja ompelutarvikkeet itse tehdyssä kassissa :-D

lauantai 15. syyskuuta 2012

Kadonneet kompassin palaset


Voi himputin himputti! Olen hukannut kaksi palaa kompassista! Ovat ehkä jääneet käsityöluokkaan torstaina, arrrggghh :-( No, ei kai auta muu, kuin piirtää uudet pohjat ja ommella uudestaan. Onneksi en ollut ehtinyt ommella kuin kaksi palaa molempiin kadonneisiin, joten ei iso työ mennyt hukkaan.

Tuo on siis tehty paperitekniikalla. Kompassi (mariner's compass) koostuu kahdeksasta palasta, joista jokainen on jaettu kuuteen osaan. Keskelle applikoidaan ympyrä ja koko kompassi upotetaan taustakankaalle. Vaikka ommeltavaa onkin paljon, tuo on kuitenkin varsin selkeä malli ja palat ovat helppoja ommella. Tykkään.

keskiviikko 12. syyskuuta 2012

Alkeita

Niin kuin tuossa aiemmin kerroin, tänä syksynä osallistun kahdelle tilkkutyökurssille. Tuo johtuu siitä, että eräs toinen käsityökurssi tulee suurella todennäköisyydellä peruuntumaan vähäisen osanottajamäärän vuoksi ja halusin kuitenkin ohjelmaa kahdelle päivälle. Onneksi toisessa tilkkuilu-ryhmässä oli vielä tilaa. Siispä keskiviikkoisin tilkkutyön alkeita ja torstaisin jatkokurssia :-D Oli vain hyvä päästä kertailemaan perusasioita,  sillä aina sieltä jotain uuttakin tarttuu mukaan. Ja osa on unohtunut.


Ihan hölmö kuva ja kangaskin meni skannerissa ruttuun, mutta enpäs paljastakaan vielä, mitä aloitin tämän päivän kurssilla tekemään :-) Ja nyt vannon kautta kiven ja kannon, että tuo työ valmistuu ja vieläpä lähiaikoina! Jos ei ennen seuraavaa keskiviikkoa niin ainakin heti sen jälkeen. Siis kuvan työ nähdään valmiina ennen kuin syyskuu on lopuillaan. Se on sitten sovittu!!! :-D

Huomenna sitten vähän toisenlaiset kuviot ja ellen ihan väärin muista, opettaja mainitsi sanan "paperitekniikka" ;-D Näistä on hyvä syksy aloittaa :o)

tiistai 11. syyskuuta 2012

Hempeää


Haikealta tuntuu, mutta elämä jatkuu. Tein valmiiksi viikonloppuna kesken jääneen blokin. Varsinaista hempeilyä :-) (9 valmiina, 11 puuttuu.)

maanantai 10. syyskuuta 2012

Surullinen päivä

Kyllähän sen tietää lemmikkiä ottaessaan, että jonain päivänä siitä joutuu luopumaan, mutta kun se päivä koittaa on suru aina suuri. Meidän pieni gerbiilipoika Papu jouduttiin tänään "nukuttamaan" sairauden vuoksi. Jotenkin tuntuu hassulta itkeä niin pienen eläimen vuoksi, mutta ei se ikävä kokoa katso ;-(


Papu on joku tuosta seitsemän gerbiilivauvan keosta 13.3.2011. Ovat tuossa päivää vaille kahden viikon ikäisiä. Yllätysvauvoja :-) Oltiin nimittäin ostettu edellisenä kesänä kaksi gerbiiliä, veljekset. Hämmästykseni oli suuri, kun 1.3.2011 löysin häkistä kasan punaisia toukan näköisiä poikasia :-) Neljä poikasista vietiin aikanaan takaisin eläinkauppaan uusiin koteihin sijoitettavaksi ja meille jäivät Papu ja kaksi gerbiili-siskoa vanhemmilleen seuraa pitämään. Ja sillä kertaa tytöt ja pojat sijoitettiin visusti erilleen :-)

sunnuntai 9. syyskuuta 2012

Vähän edistystä



Olenpas ollut ahkera :-) Viisi uutta blokkia "isoäidin peittoon" eli nyt valmiita on yhteensä kahdeksan. Siispä puuttuu enää/vielä 12 blokkia. Hissukseen eteenpäin...

En tykkää yhtään syksystä, mutta yksi asia siinä on mukavaa: aikuisopiston kurssit alkavat :-) Tänä syksynä tilkkutöitä tuleekin oikein aimo annos, sillä ilmoittauduin peräti kahdelle kurssille.

torstai 6. syyskuuta 2012

Onni on valmis käsityö

Nyt olen super-tyytyväinen itseeni, kerrankin. Valittelin edellisessä postauksessa pöytätabletin epäonnistumisesta. Vaikka kyseessä olikin "vain" tilkkutyökurssilla tehty kokeilu, harmitti silti ihan vietävästi ja niinpä tein jotain sellaista, mitä en olisi ikinä uskonut tekeväni. Otin ratkojan ja ratkoin reunakaitaleen ja tikkaukset pois!


Sen jälkeen uusi tikkaus, koko pala kahtia, reunakaitaleiden ompelu ja kas, sain valmiiksi kaksi mukinalusta. Yhtäkkiä siitä aika tylsästä kokeilupalasta tulikin jotain ihan kivaa, itse ainakin tykkään noista tosi paljon.

maanantai 3. syyskuuta 2012

Lisää autoilua

Nyt suututtaa ja paljon. Innostuin tuossa iltapäivällä tekemään "tablettia" yhdestä tilkkutyökurssin kankaanpilkkomis-kokeilun tuloksesta. Olin tyytyväinen, että "taas" saisin jotain valmista aikaan, mutta työstä tuli niin typerä, etten taida kehdata laittaa kuvaa näytille. Innostuin vähän liikaa tikkauksissa, tyhmä minä :-( No, tulipahan harjoiteltua reunuksen ompelua. Lohdutukseksi piti jatkaa autoilua:


Tällä kertaa vuorossa sininen auto :-)


Ja mitähän minä näillä kaavoilla sitten teen? Lapsikin on jo sen verran iso (12 v.) ettei taida haluta auto-seinävaatetta huoneeseensa.

Jaahas, nyt näköjään pännii kaikki, joten parasta lähteä iltapalalle ja nukkumaan.

Autokaavan hienosäätöä

Kaikkien tietokoneohjelmien käytössä voi kehittyä, niin myös käyttämässäni tilkkutyö-ohjelmassa. En ole siinä vieläkään mikään mestari, mutta jatkan opiskelua. Jotenkin on vaan hauskaa kokeilla, miten saada aikaan kuvasta tilkkutyömalli. Auto on mielestäni melkoisen helppo harjoituskohde, ehkä. Tein tänään uuden version punaisesta autosta, hieman tarkemman hieman pyöreämmillä renkailla :-)



Se on tietysti tosiasia, että mitä todenmukaisemman mallista tekee, sitä enemmän siinä on ommeltavia osia.

Apua! Nyt tuli mieleen, että eihän vaan kukaan ajattele, että haluan matkia Kvilttaajan hienoa varis-projektia? Se ei mitenkään ole tarkoitukseni. Innostuin vaan leikkimään tuolla ohjelmalla ja ajattelin jakaa kokeiluni tulokset muiden iloksi(?) ja ihmeteltäväksi :-)

sunnuntai 2. syyskuuta 2012

Oppia ikä kaikki

Voi että mä tykkään vanhoista suomalaisista sananlaskuista :-) (Äitini oli niissä haka ja harmittaa vieläkin, etten aikanaan tullut kirjoittaneeksi niitä muistiin.) Tänä viikonloppuna on tullut opittua yhtä ja toista tilkkutöistä, sillä mottonani on jo vuosia ollut "mitä en osaa, sen voin oppia". Ja tällä kertaa se viittaa aikaisemman postauksen "isoäidin blokkiin". Sen ensimmäisen blokin jälkeen ajattelin tosissaan, että tässä on taas yksi homma, joka ei ole mun juttu. Mutta yön yli nukuttuani alkoi kummasti tehdä mieli tarttua haasteeseen ja se kannatti. Avainsana ko. hommassa on välisilitys. Sehän kuuluu tietysti kaikkeen, mikä liittyy tilkkutöihin, mutta joskus laiskana hetkenä yritän luistaa ja lopputulos on sitten aitoa mappi Ö -kamaa.


Niinpä olenkin sitten eilen ja tänään kurinalaisesti ommellut ja silittänyt ja ommellut ja...


Tein hommaa toki sarjana, viisi blokkia oli yhtäaikaa valmisteilla, mutta kyllä siihen silti aikaa sai tuhraantumaan. Ja kyllä, blokkeja on kahden kokoisia. Pienemmät ovat kooltaan 14 x 14 cm ja isommat 23 x 23 cm. Peittoon käytän isompia, pienet sitten johonkin muuhun projektiin. Se, millä vuosikymmenellä kyseinen peitto sitten mahdollisesti valmistuu, on vielä ihan arvoitus, mutta aikaa on niin kauan kuin on elämää :-) Ja minulle tärkeintä on itse tekeminen (vaikka ihan kiva on joskus saada valmistakin aikaan). Jos peitosta tekisi saman kokoisen kuin käyttämässäni ohjeessa, puuttuisi enää 17 blokkia. Mutta jostainhan se on aloitettava.

On varmaan tosi tylsää katsella kerrasta toiseen kuvia blokeista, joissa vaihtuu vain väri, mutta tämä on minulle myös päiväkirja, josta voin myöhemmin tarkistaa tekeleitteni tekoajan :-) Ja kun minusta on kyse, niin ihan varmasti aiheet vaihtuu kerrasta toiseen :-D

Leikityttää

Eilinen päivä meni suurin piirtein seuraavasti: ompelu - silitys - ompelu - silitys - ompelu... Vielä muutama ompelu ja silitys ja sitten voin laittaa kuvia :-) Tänä aamuna sen sijaan iski leikkimieli ja leikkikaluna oli Quilt Assistant - ohjelma.


Pieni punainen autohan se siinä :-) Yritin saada aikaiseksi ihan yksinkertaista autoa, mutta täytynee jatkaa vielä yritystä, sillä aika monta osaa siinä edelleen on:


Heh, hauska ohjelma :-) (Ja muistutuksena: kuvat suurenevat klikkaamalla.)

torstai 30. elokuuta 2012

Ensimmäinen ja viimeinen(?)

Hitsi, minähän olen ollut ahkera!


Mutta voih, mikä pettymys oli tämä "isoäidin blokki". Edelleenkin se näyttää kivalta, mutta ompeleminen oli hitsin tylsää :-( Saumanvarojen kohdistaminen ei ole varsinainen bravuurinumeroni, ja tuossa sitä riitti yllin kyllin. Tein tuon tämän ohjeen mukaan. Joudunkohan nyt luopumaan aikeestani tehdä "isoäidin peitto"? Höh!

Jotain pientä

Paperitekniikka-teema jatkuu...


... mukinalusella :-) Näitä on vielä kaksi lisää, keltainen ja vaaleanvihreä, odottamassa reunuksia, mutta ihme on tapahtunut, olen saanut yhden työn valmiiksi :o)

Malli on Quilter's Newsletter -lehden numerosta 11/2008.

keskiviikko 29. elokuuta 2012

Hoikkapoika Varis



Siinä hän nyt on, taitaa olla variksenpoika, kun on vielä niin hoikka :-) Ompelu sujui ihmeen hyvin, kun pääsi vauhtiin. Pieniä ongelmia tuli loppuvaiheessa, kun en saanut variksen ääriviivoja menemään kohdakkain ja ratkojakin pääsi töihin pariin otteeseen. Melkein luulen tietäväni mistä ongelma johtuu, mutta siitä pitää keskustella kaavan piirtäneen Kvilttaajan kanssa. Kiitos vielä kerran tästä mallista! Ja todellakin, et ihan helposta aloittanut paperitekniikan harjoittelua ;-) Vähän hienosäätöä kaavalle, niin hyvä tulee!

Jouduin ottamaan tuo kuvan parvekkeella, kun sisällä oli jo hiukka huono valaistus. Senhän arvaa, miten siinä sitten kävi:


Tarkastajakissi-Panu saapui tarkastamaan palvelijan työn tuloksia.


Panu: Siis ihan selvä Tirppa! Pidänpä tästä kiinni, ettei lähde lentoon...


Panu: Tämä on nyt sitten virallisesti tarkastettu ja hyväksytty!

Kuva-arvoitus

Pahin tilkkusilppu-innostus laantui hieman, kun ompelukone alkoi kiukuttelemaan vapaan konekirjonnan aikana. Katkoo ylälankaa ihan vähän väliä, arrrgghhh. Osaako joku viisaampi sanoa, mistä voisi johtua? Langoittanut olen uudestaan monta kertaa sekä ylä- että alalangan, mutta ilman tulosta. Pahus! Onneksi kuitenkin normiompelu luonnistuu hyvin.


Tässä se arvoitus, joka on vähän liian helppo, jos on yhtään blogiani vilaissut viime päivinä :-) Palapeli ilmestyy tänne koottuna toivottavasti huomenna, sillä enää kaksi palaa puuttuu. Hauskaa puuhaa! :-)

tiistai 28. elokuuta 2012

Silputtua

Nukkekotiblogissani kävijät ovat jo ehkä tottuneet siihen, että poukkoilen sinne tänne tekeleissäni. Yhtenä päivänä tulee kuvia hajuvesistä ja lierihatuista, seuraavana miestenpaidoista tai huonekaluista. Ja koska bloginpitäjän luonne ei muutu mihinkään blogin vaihtuessa, niin sama toistuu täälläkin. Mutta siihen ei voi muuta todeta kuin että "sellainen minä olen" :-) Ja siinä myös yksi syy siihen, miksi töiden valmistuminen vie niin toivottoman kauan aikaa, heh. Pää pursuaa ideoista ja kesken yhden työn teon joku toinen idea haluaa ihan väkisin päästä toteutusasteelle. Blogille olisi pitänyt antaa nimeksi Anitan sillisalaatti ja sekametelisoppa, olisi ehkä kuvannut tätä hommaa paremmin ;-)

Mutta asiaan. Paperitekniikkaan palaan ihan varmasti ihan kohta, mutta nyt on pakko vilauttaa, mitä tein viikonloppuna. Onneksi aamukahviaika on takana ja vielä ei ole päiväkahviaika, sillä joku saattaisi vetäistä kaffet väärään kurkkuun = henkitorveen. Mietiskelin jokunen päivä sitten niiden kangassilppujen säästötoimia ja mainitsin kokeilleeni tilkkumaalausta. Seuraava kuva liittyy siihen:


Suurin osa noista on silputtu juuri tuon em. kokeilun aikaan, mutta on siinä muutama viikonloppuna tuhottu kangassuikalekin mukana. Ja vasemmassa yläkulmassa on pieni, vielä keskeneräinen, yritys silppujen "hyötykäytöstä". Sitä ei saa missään tapauksessa katsoa suurennuslasilla, sillä olen aivan noviisi ja superhuono vapaassa konekirjonnassa. (Mutta kun ei sitä opikaan, jos ei harjoittele.) Isoäidin peiton palojen leikkaus alkoi kangertelemaan sitä mukaa, kun kangassilppuvuori kasvoi ja kun sitten päähän putkahti jostain idea tuosta "väriympyrästä" en voinut muuta kuin ryhtyä asettelemaan silppuja kankaalle (pinseteillä) :-D Tuossa on myös toisen kauan aikaa päässäni muhineen idean alku. Rakastan nimittäin kangaskirjoja ja tuosta tulee nyt ensimmäinen sivu ensimmäiseen "kirjaani". Toinen sivu odottelee jo sitä pelottavan ihanaa kirjontaa ja monta ideaa uusiksi sivuiksi odottaa vuoroaan.

Niin että nyt haluaisin yhtäaikaa tehdä noita kirjan sivuja, Kvilttaajan paperitekniikka-varista, isoäidin peittoa ja... Apua!!!

maanantai 27. elokuuta 2012

Paperitekniikan ihanuudesta ja kurjuudesta

Paperitekniikka (foundation paper piecing) jakaa näköjään mielipiteet kahtia, toiset tykkää ja toiset ei. Eikä siinä mitään, kaikkien ei tarvitse tykätä kaikesta :-) Itse tutustuin ko. tekniikkaan ensimmäisellä tilkkutyö-kurssillani ja ihastuin siihen ihan satasella. Tuottihan se aluksi päänvaivaa, että miten päin ne kangaspalat piti laittaa, mutta kyllä sen nopeasti hoksasi. Omalla kohdallani paperitekniikasta on todella paljon hyötyä silloin, kun haluan tehdä jotakin kokoon 1:12, siis nukkekotikokoista tilkkutyötä.


Tuo sydäntyyny on ensimmäinen nukkekotiin paperitekniikalla tekemäni tyyny. Se on hiukkasen liian suuri, vaikka toisaalta onhan tyynyjäkin eri kokoisia :-). Purjevene-aiheisen tyynyn tein seuraavaksi ja se onnistui mielestäni paremmin kuin hyvin.


Tämäkin on tehty paperitekniikalla. Malli on hyvin simppeli, mutta lähdepä tuota tekemään paloista...

Koska olen keskeneräisyyksien mestari, en ole saanut yhtään 1:1-kokoista paperitekniikkatyötä valmiiksi, mutta erilaisia malleja olen kokeillut melkoisesti.


Tämän tintin ohjeen löysin Quilters Newsletter-lehden numerosta 9-10/2008.

Laitan tähän muutaman linkin englanninkielisille paperitekniikan ohje-sivulle, jos joku ei vielä ole ehtinyt kyseiseen aiheeseen tutustua:

Foundation Paper Piecing Tutorial
- Quilter's Cache - Practice Paper Piecing

Onneksi tilkkutyö-maailma on niin laaja, että sieltä löytyy varmasti jokaiselle se mieluisin tekniikka :-)

keskiviikko 22. elokuuta 2012

Suunnittelua


Ihan koko ajan ei jaksa leikata, välillä pitää suunnitellakin. Olen kokeillut tänään erilaisia palojen järjestyksiä tuohon "isoäidin blokkiin" ja ottanut kuvia eri vaihtoehdoista. Koneella voi sitten tutkailla lisää värien yhteensopivuutta. Tuosta yllä olevasta tykkään tosi paljon, paitsi että tuo yksi tilkku pitää vaihtaa. Kokeilin ensin tilkkuja siten, että oli useampia saman sävyisiä sekaisin, mutta jotenkin omaa silmää miellyttää enemmän vähän säännöllisempi kuvio.

Kurveja sinne ja tänne


Sarjassamme "äidin ompeluksia" vuorossa taas selvästi pienistä jämäpaloista ommeltuja kiemuroita. Näistä ensimmäisistä, joita on tasan nuo neljä, tuli ensimmäiseksi mieleen malli Kihlasormus (korjatkaa, jos nimi on väärin), mutta koska tuosta ei nyt ihan pyöreää tullutkaan...


... vaihdoin palojen järjestystä. (Nytkin se taitaa olla väärin, kun on kärjellään ja pitäisi varmaan olla keskustassa sininen-punainen.) Nuo voisi ehkä ommella taustakankaalle ja tehdä tyynyn.


Tämä on aika hauska. Mitähän vaan tekisi?

Löysin myös lisää ympyröitä, nyt vaan isompia kuin edelliset. Ja sitten mm. ison kasan 3 x 3 -blokkeja, joille luulen jo keksineeni käyttöä :-)

Nämä eivät ole mitään uusia löytöjä, sillä olen noita kaikkia kyllä vuosien aikana hypistellyt useampaankin otteeseen, mutta vasta nyt olen alkanut innostua niiden jatkokäytöstä.

tiistai 21. elokuuta 2012

Säästääkö vai eikö säästää?


Nyt joku voisi tulla ja potkaista meikäläistä takalistoon ja sanoa, että kaikkea ei tarvitse säästää :-) Kokeiltiin viime syksyn tilkkutyö-kurssilla tilkkumaalausta ja siihen piti tietysti olla paljon kangassilppua. Harjoitustyöstäni tuli kaikkea muuta kuin esittelykelpoinen ja totesinkin, että ei se ollut ehkä mun juttu, kun en osannut tehdä yhtä hienoja tauluja kuin Noriko Endo (olen pahemman luokan perfektionisti). Mutta siitä huolimatta sen jälkeen minun on ollut todella vaikeaa heittää pois kangassuikaleita :-\ Siis eihän sitä voi tietää, milloin se tilkkumaalaus-into iskee ja voi kai sitä tehdä muunkinlaisia töitä kuin em. taiteilija :o)

Nyt tää menee taas leikkaamaan neliöitä (ja säästää ne silput) ja toivoo, että saisi edes hetken tehdä hommaa ilman apulaista :-)