lauantai 7. toukokuuta 2022

Löytö

     

Aloin eilen penkomaan keskener... korjaan, yhtä keskeneräisten käsitöiden laatikkoa ja sieltä löytyi ihan valmis työ, jonka olemassaoloa en edes muistanut. Jollain tilkkutyökurssilla tuon olen tehnyt ja jos en ihan väärin muista, niin se meni opiston kevätnäyttelyyn saman tien, ainakin takapuolella oli hakaneulalla kiinni nimi ja yhteystiedot. No, joka tapauksessa kiva löytö. Hetki piti miettiä, että mikähän tuo on, mutta sitten muistin, että sehän on nukenpeitto! Tai miniquilt toisella kielellä :-) Olen jo hyvin kauan haaveillut tekeväni paaaaaljon minipeittoja, kun minulta ei tunnu nuo suuret valmistuvan, huoh. (Ps. Ripustin tuon seinälle kuvauksen ajaksi ja siksi näyttää vähän vinkuralta, mutta kyllä se ihan suora on, heh.)

keskiviikko 4. toukokuuta 2022

Toivelahja

"Lapsella" on tällä viikolla syntymäpäivä ja hän sai jo vähän etukäteen lahjansa, jota toivoi ensimmäisen kerran muistaakseni vuosi sitten. Tai kaksi... hmmm... No, parempi myöhään jne.

Marimekko on kuulemma nuorten/nuorten aikuisten suosiossa, niin meilläkin. Yhden ison Marimekko-kankaisen kassin olen pojalle jo tehnyt, mutta pyyntö tuli vielä tuollaiseen Lisko-kuosiseen. Ongelmana oli, että juuri TUOTA kangasta minulla ei ollut enää kuin pieniä paloja ja suikaleita. Ajattelin sitten tehdä kassin niistä paloista ja yhdistellä siihen jotakin yksiväristä, mutta kangasvuoren tarkempi tutkiminen kannatti, sillä löytyi vielä yksi lähes täydellisen kokoinen pala. "Lähes" siksi, että toiveena oli taas sellainen suuri kassi, johon mahtuisi puoli omaisuutta, mutta nyt joutui tyytymään pienempään. Jos en ihan väärin ymmärtänyt, niin saaja oli lahjaansa varsin tyytyväinen :-) 

Ps. Täytyy vielä mainita, että itsekin olin hyvin tyytyväinen; kangasvarasto pieneni taas hitusen, kun yksi vuosia(!) kaapissa odottanut kangaspalanen pääsi hyötykäyttöön. Voi hirvitys, miten aika kuluu... olen ommellut tuosta kankaasta aamutakin vuonna 1997! Siitä voi sitten huvikseen laskeskella, kuinka kauan kangaspala on odotellut...

sunnuntai 1. toukokuuta 2022

Menneen talven satoa

Tuli edellisessä postauksessa mainittua villasukat. Tartuin vihdoin härkää sarvista ja laitan nyt kuvat tänne, että voin joskus myöhemmin ihmetellä, mitä on tullut tehtyä.


Sukkavimma alkoi ylemmistä, kun poikani sanoi tarvitsevansa uudet villasukat. Mitäpä äiti ei lapsen eteen tekisi? Langanpäät kyllä päättelin ennen kuin luovutin sukat eteenpäin. Alemmat sukat (kuvassa myös ennen lankojen päättelyä) menivät joululahjaksi pojan tyttöystävälle. (Pahoittelut kuvan laadusta.)



En tiedä, mikä häiriö aivoissa tapahtui tuossa kohdassa, kun ihan kirjoneuletta (joskin erittäin yksinkertaista) päätin omiin sukkiini neuloa. Sininen on lempivärini, huomaako sen? :-D


Sitten piti jo alkaa kaivelemaan lankavarastoja. Ihan ei osu raidat kohdilleen, mutta viis siitä, sillä tykästyin noihin heti. 


Ja koska innostuin niin paljon noista lyhytvartisista, piti tehdä vielä toiset sinisistä(!) jämälangoista. 

Noiden lisäksi on vielä yhdet vaaleanpunaiset, joista (yllätys, yllätys) on langat päättelemättä, joten en viitsinyt niitä kuvata tähän hätään. Mutta kaiken kaikkiaan hämmentävä sukkabuumi...

lauantai 23. huhtikuuta 2022

Luovuus valloilleen

Voi, miten paljon käsitöitä onkaan suunnitelmissa, milloinkahan vaan saisi kaikki toteutettua? Viime talvena ylitin itseni ja neuloin viidet villasukat siitäkin huolimatta, että en ole mitenkään innokas sukkien neuloja. Kuvan ottaminen sukista on kyllä osoittautunut ylivoimaiseksi, höh.

Koronakin tuli sairastettua kolmesta rokotteesta huolimatta. No, onneksi ei ollut mikään hirveän kamala, kurkkukipu oli pahin ja sitä kesti viisi päivää. Mutta koskaan ei ole kiva olla kipeänä, joten nyt saisi kaikki taudit pysyä kaukana mahdollisimman kauan.

Asiaan, nimittäin tuohon otsikossa mainittuun luovuuteen. Löysin kankaita penkoessani palan vohvelikangasta, johon joskus 20-30 vuotta sitten olen kirjonut "perinteistä" vohvelikirjontaa, yrityksenä jäljitellä pikkutyttönä lastentarhassa tekemääni patalappua. (Kyseinen tekele on ikävä kyllä vuosien saatossa pois heitetty, liekö mennyt rikki kovassa käytössä.) 



Muistaakseni olin ajatellut tehdä tuosta uuden patalapun, mutta se on jäänyt ajatuksen asteelle. Sitä on siis ollut jo silloin liikkeellä, hahah :-D Luin vähän aikaa sitten artikkelin (Ihana-lehti, 5/2020), jossa käsityönopettaja esitteli koululaisten tänä päivänä tekemiä vohvelikirjontatöitä ja häikäistyin, miten hienoja ne olivat! Opettaja kertoi, että oppilaat ovat suunnitelleet töissä käyttämänsä pistot itse ja siitä jotenkin virisi idea jatkotyöstää tuota omaa tekelettä.


Ja tähän liittyy tuo otsikon luovuuden valloilleen päästäminen. Eipä uskoisi, miten vapauttavaa ja rentouttavaa voi olla langan pujottaminen kankaaseen ilman ainaista ohjeen tuijottamista. Kotoa löytyvät langat eivät värimaailmaltaan olleet kovin ihania, mutta innostus iski niin täysillä, etten mitenkään malttanut odottaa lankakauppaan pääsemistä. Seuraavana vuorossa olisi tuon jatkotyöstäminen joksikin "tuotteeksi" ja se ei tällä kerralla tule olemaan patalappu :-D

sunnuntai 12. joulukuuta 2021

Nostalgiaa...

 Selasin tuossa yhtä käsityöohjekansiota ja vastaan tuli varsin nostalginen paperi, 47 vuotta vanha ompelukoneen ajokortti! Huhhuh, miten aika rientää... 😊

 



Ajokoe ja sen ohje:



Vähän on tullut paikoitellen oiottua mutkia suoriksi, mutta onneksi ei matkanteko ole siihen loppunut. 

maanantai 8. marraskuuta 2021

Syksyn viimeinen vihreä?


Tänään alkoi vuoden 2021 toinen(!) käsityökurssi omalla kohdallani, "Luovat maanantaiaamut". Ihanaa päästä kurssille kivojen kurssilaisten ja opettajan kera 😊 Rentoa, luovaa tekemistä, ilman tiukkoja rajoja. Mukaan "piti" kerätä jotain ulkoa, itse nappasin pihalta sen ainoan vihreän, joka silmiini osui, saniaisen lehden. 

Ensin piirrettiin (tavoitteni oli saada aikaan lehdestä tuollainen yksi pieni "liuska", ei koko lehteä) ja sen jälkeen ommeltiin. Vapaata konekirjontaa, iiik!!! Mitä lie pään sisällä tauon aikana tapahtunut, sillä tosi nopeasti huomasin nauttivani "huristelusta", olisin voinut jatkaa vaikka kuinka kauan. En nyt ihan vielä uskalla tarttua niihin tikkausta odottaviin tilkkutöihin, sillä pistothan eivät ole lähellekään tasapituisia, mutta silti voin sanoa selättäneeni kammon tuohon hommaan 😊👍🏻 Lisää tätä, kiitos!

tiistai 14. syyskuuta 2021

Vielä muutama...

Täytyy toivoa, että on tullut riittävästi aivojen lepuutusta, sillä välillä täytyy raivata tuo askartelu/ompelu/puuhapöytä (lue: ruokapöytä) sille kuuluvaan käyttöön 😏 Tässä viimeiset leikkaa-liimaa-puuhastelut.

Tämä sai vähän lisäystä edelliseen postauksen jälkeen.



Tätä oli hauska tehdä :-)

Nyt siivouksen kimppuun 😄

torstai 2. syyskuuta 2021

Aivojen lepuutusta

Se tunne, kun kurssi, jolle olet ilmoittautunut, peruuntuu liian vähäisen osallistujamäärän takia... Blääh! No, täytyy toivoa seuraavien kurssien osalta parempaa onnea. 

Fiilikset ovat olleet vähän matalalla viime aikoina ja vaikka hirveästi tekisi mieli tehdä käsitöitä, en saa aloitettua. Sellaisina hetkinä on hyvä, että vaihtoehtoja tekemiselle on runsaasti. Leikkaa-liimaa-askartelu tuntui tällä kertaa riittävän yksinkertaiselta.

Olen vuosia ihaillut netissä kaikenlaisia journal-sivustoja; art journal, fabric art journal, junk journal, bullet journal... En tiedä noille suomenkielisiä nimiä, mutta viis siitä. Bullet journaliin, eli tuttavallisemmin bujoon, hurahdin pari vuotta sitten. Junk journalia olen tehnyt jo varmaan yli kymmenen vuotta, silloin en ollut vielä edes kuullut tuota "nimeä".  Altered book sen sijaan oli tuttu ja siitä kaikki saikin alkunsa. Vanha(!) kirja kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta, tyylin mukaan osa sivuista pois, että mahtuu liimaamaan uutta sisältöä, kaikenlaista laatikoiden kätköistä löytyvää materiaalia ja mielikuvitusta, ei siinä muuta tarvita. Perfektionismi kyllä yrittää rajoittaa luovuutta, mutta junk journal on kyllä sen suhteen armollinen, ei hirveästi sääntöjä. Siksipä uskallan nyt ihka ensimmäisen kerran laittaa tänne muutaman kuvan aiheesta :-)

Kansi.





Tuon viimeisen sivun tein viime yönä (!). Kaikki nuo "väripaperit" olen leikannut vuosien saatossa aikakauslehtien sivuilta, mainoksista saa vaikka mitä värejä ja sävyjä :-D

Oma tyylini tehdä journalia on vähän kerrallaan eteneminen, jatkan sivuja fiiliksen ja sen mukaan, miten löydän uusia tyyliin sopivia kuvia tai tekstejä. Minulle tuo on "hermolepoa" :-)