Vanhasta uutta

Vapaaehtoistyössäni käsieni kautta virtaa lukuisia tekstiilejä ja vaatteita ja joka kerran mietin, että mitähän kaikkea niistä saisikaan aikaan, kun olisi ideoita ja taitoa. Niinpä tässä kohtaa täytyy kiittää fb:n jännittäviä algoritmeja, jotka olivat yhdistäneet mielenkiintoni kohteita ja heittivät "seinälleni" ilmoituksen koulutuspäivästä johon en voinut jättää hakematta. En, vaikka hakuaikakin oli jo mennyt umpeen muutama päivä takaperin. Päivän aiheena nimittäin oli kiertotalous tekstiili- ja muotialalla, tarkemmin upcycling. Onni ja autuus, paikkoja oli vielä vapaana ja pääsin mukaan. Päivän luento-osio oli äärettömän mielenkiintoinen, ajatuksia herättävä ja innostava. Ideoita on tuon jälkeen suorastaan pulpunnut päähän. Pahus soikoon, pari sitkeää kevätflunssaa on rajoittanut voimia kaikkeen tekemiseen, myös käsitöihin, mutta kyllä se tästä pikku hiljaa muuttuu paremmaksi. 

Koulutuspäivä ei sisältänyt pelkkää luennointia (vaikka sitä olisi voinut kyllä kuunnella useampanakin päivänä), vaan lounastauon jälkeen pääsimme tekemään vanhasta uutta, ompelimme vanhoista farkuista vetoketjupussukat. Tutustuin sen myötä myös jännittävään (ja vähän pelottavaankin) silitysasemaan, joka jätti kyllä kotisilitysraudan jäljen kauas taakse. Sitten rakastuin ompelukoneeseen, joka huristeli farkun saumojen yli ihan kuin paininjalan alla olisi ollut ohuinta sifonkia :-D Haluan sellaisen!!! Nykyinen Husqvarna ompelee kyllä mallikkaasti tilkkutyöt ja muut ohuemmat kankaat, mutta paksujen kanssa täytyy aina vähän suostutella. 

Pussukan vuori on sekin kierrätettyä kangasta, edellisessä elämässään näytti olleen verhokappa :-)

Virheistä oppii eli harjoittelu jatkuu

 Innostuneena uudesta taidosta piti tietysti tekaista vielä yksi kirjanen...

Tässä kuvassa kaikki ok.

Tässäkään ei vielä valittamista. No joo, oli tarkoitus laittaa "kirjanmerkkinauha", mutta muistin sen vasta siinä vaiheessa, kun oli jo myöhäistä. Laitoinpa sitten tuollaiset nauhat. 

Äkkiä katsottuna tässäkin ihan kelvollinen. Käytin tuohon edelleenkin sekalaisia "paperinkeräyspapereita" ja lisäksi vähän uudempia kuviopapereita sekä tapettia. Sivujen reunat ovat ihan tarkoituksella röpelöiset, en halunnut niistä "teollisen" suoria. 

Sitten se virhe: kaikessa tekemisessä (varsinkin uudessa) minua vaivaa malttamattomuus ja kiirehtiminen ja silloin en muista tarkistaa jokaista pikku yksityiskohtaa, niin kuin esimerkiksi sitä, että  asettuuko kirja-aihio liimausvaiheessa keskelle kansia. Ei asetu, sivut ovat pari milliä liian alhaalla, kääk! No, virheistä olen oppinut lukuisia kertoa aiemminkin ja tuossa pysyvä muistutus asiasta :-)

Nyt on kuitenkin aika laittaa kirjamateriaalit syrjään ja paneutua kangasvuoren pienentämiseen.

Sivuja kansien väliin

Kuluvan vuoden ensimmäisellä kurssilla tuli taas opittua uutta, nimittäin kirjansidontaa. Yritin joskus aiemminkin päästä kyseiselle kurssille, mutta koronapahuksen vuoksi se silloin peruuntui. 

Kurssilla opeteltiin länsimaista kirjansidontaa ja kolmen päivän aikana oli tarkoitus saada valmiiksi vähintään yksi kirja. Kirjansidonnassa on paljon eri vaiheita ja sen vuoksi tahti oli melko tiivis, mutta kivaa puuhaa se oli. 

Tämä oli ns. ykköskirjani ja sen sain valmiiksi ennen kolmannen päivän päättymistä. Kotona piti tuotos vielä laittaa puristukseen painon alle, että kannet kestävät suorina. Olen tuohon varsin tyytyväinen. Erityismateriaaleja (tukinauha, harso, kapiteelinauha ja kirjansidontaliima) lukuun ottamatta kaikki tarvittava löytyi kotoa.

Tämän kirjan ehdin saada kurssin aikana puoliväliin. Kansien päällystys ja kansitus jäivät kotona tehtäväksi. Kirjan päällikankaan löysin Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta. En tuolloin vielä tiennyt, mitä siitä tulisi, mutta se sopi tähän tarkoitukseen kuin nenä päähän. 

Täytyy vielä kertoa, että olen nuoruudesta asti ollut varsinainen paperihamsteri; en koskaan heitä esim. osittain käytettyjä vihkoja tai lehtiöitä pois. Yhtään liioittelematta molempien valmistuneiden kirjojen sisäsivut ovat useita vuosikymmeniä odottaneet jatkokäyttöä 😏

Laitan tähän vielä muutaman kuvan ykköskirjan tekovaiheista:

Sidontavaihe

Sivut, tuki- ja kapiteelinauhat sekä harso liimattu.

Kansien päällystysvaihe.

Kurssipäivien aikana virisi idea kahteen uuteen opeteltavaan asiaan, joten ei lopu tekeminen kesken 😀