Salaisuus paljastuu

No niin, nyt voin esitellä edellisen postauksen työstä loputkin :-) Kerrottakoon alustukseksi vähän taustaa. Kun kuulin hyvän ystäväni kesähäistä, alkoi heti päässäni laukata erilaisia ajatuksia häälahjasta, tietysti. Kun sitten hääparilla ei ollut esittää lahjatoiveita, päätti käsityöihminen antaa lahjaksi käsityötä, sehän on ihan selvää. Aikani netissä ideoita etsittyäni törmäsin mieleiseeni. Mutta siirryinkö heti toteutusvaiheeseen, kun aikaa oli reilusti, parisen kuukautta? No en tietenkään, sillä mitä sitä liian aikaisin aloittamaan. Niin siinä sitten kävi, että tavoilleni uskollisena ryhdyin puuhaan viikkoa ennen h-hetkeä :o) Ja alkuosan tein vielä kahteen kertaan, kun en ensimmäisen väreihin ollut tyytyväinen. Melkoisen ahkeraa ompelua oli ohjelmassa monen päivän ajan, mutta valmista tuli ja se on pääasia.

 Ta-daa! Tässä se nyt on koko komeudessaan, Haalari-Sam ja Aurinkohattu-Sue ;-D (siis oikeasti Overall-Sam ja Sunbonnet-Sue).  Ja minä, joka äärettömän harvoin saan mitään valmista aikaiseksi, olen tuosta työstä niin uskomattoman onnellinen.

Mulla oli käytössä ainoastaan Samin ja Suen sekä sydämen kaavat ja niiden lisäksi yksi ainoa kuva, joka sekään ei ollut parasta mahdollista laatua. Siispä jouduin taustan hirsimökkikaitaleiden leveyksiä ja pituuksia arvioimaan tuon sydämen koon perusteella, mutta onnistuin siinä omasta mielestäni varsin hyvin.

Työn tausta näyttää tältä ja tuossa näkyy nyt se "sydänkiemura" kokonaisuudessaan. Sen malli oli myös kaavoissa, enhän muuten olisi sitä keksinyt. Ja tietysti tuo lappunen on vinossa!!! Ompeluvaiheessa ja sen jälkeenkin se näytti olevan aivan suorassa, mutta valokuva paljasti todellisuuden. No, täydellistä ei voi olla, ei.

Tässä lähempi kuva tuosta miksi-sitä-nyt-sanotaankaan-en-muista-lappusesta. Tulostin sen kuvansiirtopaperille ja silitin kankaalle, simppeliä. Parempi olisi kyllä ollut, jos olisi ollut käytössä tulostettavaa kangasta, mutta meni se noinkin.

Lähikuva. Tuossa applikointivaiheessa olin onneni kukkuloilla, se vaan oli niin mukavaa :-) Lisää sitä!

Ripustuksessa päädyin sitten tälläiseen versioon. Noita sydämiä ompelin paikalleen hääpäivän aamuna, luonnollisesti, sillä tavoilleni uskollisena kävin ne ostamassa vasta edellisenä päivänä :-) Tuossa on kaksi sydäntä vastakkain sekä tukevuuden vuoksi, että myös värityksen, sillä toinen puoli on reunukseen sopiva vaalea (näkyy taustakuvassa). 

Hääpäivä oli lämmin, morsian oli huippukaunis ja sulhanen komea. Kirkossa oli niin kuuma, että hikikarpalot valuivat selkää pitkin ja jalkoja särki uusissa kengissä(!). Jälleen kerran "viisas" osti uudet korkokengät edellisenä päivänä ja nyt on varpaat laastaroitu rakkojen vuoksi, mutta onneksi ne paranevat aikanaan. Pääasia on, että ystäväni Minna ja Marko saivat onnellisesti toisensa :-)